12.4.2011
Pöllin perusajatuksen tähän Blogi-kirjoitukseen Jari Parantaiselta. Kaveri nimittäin kehottaa omissa Blogeissaan pöllimään ideoitaan, harrastamaan sissitoimintaa, pukeutumaan gurun vaatteisiin ja voitelemaan itsensä hunajalla. Äkkinäisestä voi tuntua hieman oudolta, mutta tällä tavoin hän kerää hakukonehittejä yrityksensä nettisivuille sekä saa asiakasrekisteriinsä osaamisestaan mahdollisesti kiinnostuneiden ihmisten suoria yhteystietoja. Siis jakamalla neuvoja ja ajatuksiaan ilmaiseksi, anna ensin saa sitten periaatteella. Markkinointimiehen akateemisesti arveluttavaa toimintaa? Avointa jakamista ja rohkeaa ideointia kuitenkin tarvitaan myös akateemiseen maailmaan, mikäli sen halutaan tukevan tehokkaammin alueellista yritystoimintaa ja tuottavan kaupallistettuja tuotteita. Toteutus vaatii panostuksia ja käytäntökin voitaneen hoitaa akateemisen tyylikkäästi, jos vain asenteet ja muutosvastarinta antavat periksi. Nykyisiä realiteetteja akateemisen asiantuntijaorganisaation erikoispiirteitä voi tarkastella yhdestä näkökulmasta esimerkiksi seuraavan opinnäytetyöntekijän havaintojen kautta.
Joo, blogissa pitää pohtia jotain koettua asiaa… Luin hiljattain tutkimus- ja innovaationeuvoston laatiman Tutkimus- innovaatiopoliittisen linjauksen vuosille 2011 – 2015. Tämän tason linjaukset sisältävät käytännön suorittajan näkökulmasta yleviä tavoitteita ja asiantuntijalausuntojen perusteella käydyn poliittisen väännön synnyttämää sanahelinää. Kaikesta huolimatta linjaus oli yllättävän selkeää luettavaa ja selvä muutostarve tekstistä välittyi. Linjauksen esipuheessa mainittiin sen valmistelutyön tapahtuneen epävakaina aikoina. Ainakin negatiivipainotteista uutissyötettä vähän aikaa seuraamalla tulee siihen tulokseen, että toteamus pitää paikkansa ja on oikeasti pysähdyttävä miettimään tulevaisuutta. Useimmiten uusista ideoista ja hallitusta muutoksesta puhuttaessa haetaan kuitenkin enemmän tuttua ja turvallista ratkaisua, kuin radikaalimpaa lähestymistapaa. Hehkutetaan uusintaa lätkän MM-95:lle tai etsitään uutta Nokiaa. No nykytilanteessa ehkä iPhonen kaatajaa… Uusista ideoista puhuttaessa pitäisi kuitenkin pystyä päästämään irti edellä mainitun kaltaisista kunnianhetkistä ja menestystarinoista. Pitäisi katsoa avoimin mielin sitä mitä ympärillä on, miten se toimii ja mitä sille tai sen kanssa voisi tehdä. Tämän jälkeen on mahdollista tuottaa ”kansainvälisesti kilpailukykyistä huippuosaamista”, jossa ”hyödynnetään laaja-alaisemmin ja monimuotoisemmin Suomessa tai ulkomailla tuotettua tietoa ja osaamista”. Tarvittaessa ne uudet asiat voi sitten paketoida tuttuihin ja turvallisiin kuoriin.
Pienen sivuraiteen jälkeen palataan vielä Jari Parantaiseen. Jari kehottaa gurumarkkinointiin liittyvässä pika-oppaassaan kirjoittamaan pika-oppaita. Joten päätin kirjoittaa (hyvin) lyhyen sellaisen. Otetaan teemaksi kansallisen innovaatiostrategian korkeakoulumaailmankin tulevaisuudessa suuntautuva muutostarve ja eräänlaisia työkaluja tähän tarjoava Savonia-ammattikorkeakoulun OIS-ajattelu. Seuraavassa siis OIS-ajattelijan pika-opas. Olkaa hyvä.
Mitä OIS on?
OIS on lyhenne sanoista Open Innovation Space. Virallisesti OIS-määritellään kutakuinkin seuraavasti:
OIS on pedagoginen ajattelutapa, jossa yhdistyy työelämäläheinen oppiminen, TKI- työ ja verkostot. Opiskelija ovat keskeisessä roolissa OIS- ajattelussa, eli aktiivisesti oppimassa yhdessä työ- ja elinkeinoelämän asiantuntijoiden ja Savonian henkilöstön kanssa erilaisissa projekteissa…
Useimmiten OIS:ta puhuttaessa ei varsinaista termiä tai sen sisältöä lähdetä selittelemään tai tarkentamaan yo. tavalla. Tämä onkin oikea lähestymistapa, koska mielestäni OIS on todellisuudessa esim. Open Source –ideologiaan verrattava yksittäistä asiaa suurempi ”tarkoitus”. Kun toiminnalla on tarkoitus, se motivoi henkistä työtä tekeviä ihmisiä merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi rahallinen korvaus. Rahasta puhuttaessa tyytymättömyyttä aiheuttaa enemmän sen puute kuin pienen extran hankkiminen ”ylimääräisillä” ponnisteluilla. Eläköön OIS terminä omaa elämäänsä ja jatkojalostukoon toimivaksi kokonaisuudeksi ilman luokittelua tai standardointia.
Mihin OIS:lla pyritään
OIS-ajattelu vaikuttaa tekemiseen siihen kannustavalla ja sitä rationalisoivalla tavalla. Toiminta muovautuu osallistujalähtöiseksi. Mukaan heitetään tekemisen meininkiä, monialaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Juhlapuheissa ja blogi-kirjoituksessa helppo homma. Käytännössä tämä on pirun vaikeaa ja vaatii aikaa vähän samalla tavalla kuin nuorisomuodin viimeisimmät oikut siirtyvät keski-ikäisten vaatekaappiin.
Miten OIS saadaan toimimaan.
Yksi termi: Sisäinen motivaatio!
OIS… mutta tämähän on Medipolku-projektin pilottiprojektiblogi?
Medipolku-projektin tavoitteet tuntuvat osittain konkretisoituvan OIS-ajattelussa. Medipolku on yksittäinen, aihefokusoitu, projekti ja se päättyy kohta. Medipolku on myös EU-projekti. EU-projekteissa pyritään hyvien käytäntöjen jalkauttamiseen ja niissä synnytetyn toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. OIS-ajattelu ja siihen liittyvä toiminta tuntukin luontevalta jatkolta Medipolku-projektin kokeiluille. Medipolku-projektissa teemana ollut lääketieteellisen tekniikan tuotekehitys on monialaista tekemistä siinä missä muukin tämän päivän tuotekehitystoiminta.
Näin siis OIS minun näkökulmastani, tällä kertaa. Kiitokset Jarille luennosta ja siellä syntyneestä ideasta.
-Timo-
J.K. Medipolku-seminaari järjestetään 17.5. Jari Parantainen ei ole siellä, mutta muutama muu Guru-tason luennoitsija löytyy. Tervetuloa fiilistelemään.
J.K.K
Ai joo, siis ne pilottiprojektit… Pari lupaavaa pilottiprojektia pyörii vielä taustalla, mutta nyt tuotteistetaan Medipolku-projektin lopputuotetta. Siitä lisää tuonnempana.
J.K.K.K
Anteeksi, ettei tässä Blogissa ole kommenttikenttää. Seuraavassa on.
|
|
|
11.1.2011
Hyvää uutta vuotta!
On tullut taas aika päivittää tätä ”etanablogia”. Blogeja oli muillakin, joten myös Medipolku-projektilla piti olla omansa. EU-hanketoiminnan myötä pyritään useimmiten jalkauttamaan vain hyviä käytäntöjä ja ne huonot, mutta opettavaiset kokemukset lakaistaan huomaamattomasti maton alle? Joskus hyvä idea ei toimi, mutta se ei tarkoita sitä, että toimimaton idea pitäisi kokonaan haudata. Edellisen perusteella lienee siis sopivaa todeta tämän blogin puutteellinen asiakastarvekartoitus ja kohderyhmämarkkinointi. Puhumattakaan alan ammattilaisia oikeasti kiinnostavan substanssisisällön puuttumisesta… Jääköön tämän blogin lukijamäärä ja päivitystahti kuitenkin ennakkotapaukseksi tuleville projekteille. Yksi pieni idea koeponnistettu osana projektikokonaisuutta. Eteenpäin.
Siirrytään sitten varsinaiseen aiheeseen. Medipolku-projektin viimeinen puolivuotinen on nyt käynnistynyt. Projektissa on tähän mennessä työstetty yhteensä yhdeksää pilottiprojektiaihiota. Näistä aihioista enää kolme on aktiivitoteutuksessa. Loput aihiot ovat mukana enää vain ns. kokemustasolla, joskin niitä voidaan tarpeen tullen nostaa takaisin työpöydälle.
Suurin harppaus pilottiprojektien kohdalla otettiin kesällä 2010 toteutetun kesätiimikokeilun myötä. Kokeilun päätavoite oli testata monialaisen opiskelijaryhmän soveltuvuutta osaksi lääketieteellisen tekniikan alkuvaiheen tuotekehitystoimintaa. Kokeilusta saatiin pääasiassa positiivisia kokemuksia ja myös pilottiprojektiaihiot etenivät mukavasti. Monialaisuus mahdollistaa siis myös liikkeen, eikä pelkästään laajempaa näkemystä aiheeseen. Kesätiimitoiminnan myötä kerättyjä kokemuksia onkin pitkin syksyä pyritty jakamaan vähän joka tilaisuudessa. Havaintojen perusteella vastaavanlainen, tekemisen kautta oppimisen, ideologia tuntuisi virinneen viime aikoina hieman joka puolella ainakin AMK-maailmassa. Toivottavasti yhteinen suunta löytyy mahdollisimman nopeasti.
Kesätiimin jäsenet siirtyivät syksyn tullen työelämään tai palasivat jatkamaan opintojaan ja toiminta pilottiprojektien ympärillä väheni. Joukkovoiman poistuttua, potentiaalisimpia pilottiprojekteja on potkittu eteenpäin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti opiskelijatyötä ja olemassa olevia resursseja hyödyntäen. Vauhti on luonnollisesti hidastunut, mutta syksyn aikana on ollut ilo todistaa mm. pilottiaihioon liittyvän kaupallisen potentiaalin esilletuloa sekä aikaisemmin paikoilleen jämähtäneen pilottiaihioin liikkeelle lähtöä toisen pilotin myötä syntyneiden kontaktien vaikutuksesta. Projektiryhmä kävi marraskuussa tutustumassa vuosittain Saksan Düsseldorfissa järjestettäviin Medica 2010 messuihin ja luonnollisesti myös pilottiprojektiaihioihin liittyvät ajatukset olivat mukana. Medica tarjosikin loistavan mahdollisuuden tutustua jo markkinoilla oleviin lääketieteellisen tekniikan tuotteisiin sekä verkottumiseen alan toimijoiden kanssa. Syvemmän toimialanäkemyksen lisäksi messuilta tarttui mukaan pari pilottiprojektien toteutukseen liittyvää yhteistyökontaktia. Ei siis mikään turha reissu.
Tässä vaiheessa pilottiprojektien voisi sanoa tehneen jo alkuperäisen tehtävänsä eli avanneen pelikenttää siinä määrin, että projektiryhmä on päässyt miettimään projektin varsinaisen tavoitteen toteutusta. Projektin tavoitteenahan on luoda lääketieteellisen tekniikan tuoteideoiden kaupallistamista tukeva alueellinen ohjeistus... Näkemykset ovat kuitenkin hieman muuttuneet projektin lähtötilanteeseen verrattuna. Alun perin ns. vaihe-vaiheelta ohjeistukseksi mielletty malli ei tule toimimaan projektin kohdeympäristössä, koska kyseessä ns. elävä kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta voisi parhaiten kuvailla sanalla organismi (eli eliö, mutta tässä yhteydessä vrt. organisaatio). Jos em. ajatusmallia jatketaan (leikkisästi) edelleen luonto-analogian avulla, niin em. organismi muodostuu yleensä erilaisista soluista. Solut elävät pääasiassa omaa elämäänsä, vaikka kuuluvatkin useimmiten johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Ne pyrkivät varmistamaan mm. ”hapen” saatavuuden ja oman jatkuvuutensa elinympäristön asettamissa rajoissa. Elinympäristö puolestaan on luonnollisen evoluution muokkaama ja siinä tapahtuvat muutokset näkyvät useimmiten vasta vuosien kuluttua. Edellä kuvattu ajattelumalli tarjoaa mielenkiintoisen lähestymistavan tämän päivän innovaatioympäristöihin, jos sitä verrataan esim. yleisesti käytössä oleviin ”tuotantolinjalähtöisiin” organisaatiomalleihin. Tuotantolinjat toimivat melko suoraviivaisesti ja ovat automaatioasteen takia jopa yksittäisten ihmisten hallittavissa. ”Eläviä kokonaisuuksien” hallinta puolestaan on ihmismielelle edelleen vaikea asia ja edellyttää kokonaisuuden syvällistä tuntemusta. Elävien kokonaisuuksien hienovarainen ohjailu on mahdollista vain erilaisten ”ärsykkeiden” avulla ja joiden aiheuttamissa vastinreaktioissa on useimmiten tapauskohtaista vaihtelua. Havaintojen perusteella tämä malli on käytännössä lähempänä vallitsevaa todellisuutta kuin esim. yleisesti korkeakoulujen, yritysmaailman ja julkisen sektorin yhteistyötä kuvaamaan käytetty Triple-Helix –malli.
Mielenkiintoista kyllä, edellä käytetty luonto-analogian hyödyntäminen tarjoaa myös potentiaalisia ratkaisumalleja em. ”elävän kokonaisuuden” hallintaan. Kevään aikana nähdään pystytäänkö niiden avulla mietittyjä ratkaisuja jalkauttamaan käytännössä.
Kevätaurinkoa odotellessa.
Timo |
|
4.8.2010
Kaikkien aikojen hikisin ja lämpimin Suomessa mitattu kuukausi on takana. Ilmatieteen laitoksen Kuopion Savilahden virallisella mittauspisteellä lämpötila nousi parhaillaan 35,4 asteeseen. Samaan aikaan Medipolku -projektin kesätiimi jatkoi tuotekehitysaihioiden työstämistä heinäkuun helteiden läpi.
Medipolku kesätiimin toiminta on sujunut lämpenevästi. Työskentelimme toukokuun puolesta välistä alkaen kuuden jäsenen voimin ja koko komppanian resurssit saatiin käyttöön kesäkuussa. Silloin tiimi täydentyi ensiksi kahdeksan hengen monialaiseksi tuotekehityskokonaisuuksia toteuttavaksi opiskelijatyöryhmäksi ja Juhannuksen jälkeen saimme fyysikkommekin tiimimme yhdeksänneksi jäseneksi. Tavoitteena on edelleen testata poikkitieteellisen opiskelijaryhmän toimintaa elokuun loppuun saakka sekä saada työkokemusta tuotekehityksestä lääketieteellisen tekniikan parissa ja tutkia kesätiimin toteuttamismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kesätiimin toiminta-ajatuksena on tutkia lääketieteelliseen tekniikkaan liittyvien tuote-ideoiden toteutuskelpoisuus sekä suunnitella ja valmistaa niistä prototyypit opiskelijatyönä.
Medipolku kesätiimimme työskentelee Kuopion Technopoliksella Savonia -ammattikorkeakoulun Informaatiotekniikan kehitysyksikössä. Saimme ryhmänä suunnitella varastona toimineesta tilasta uuden työtilan ja tuloksena syntyi avonainen ja luovuutta edistävä tuotekehitysympäristö, johon mahdumme koko tiimi omine työpisteineen. Työskentelytilaan kuuluu myös yhteinen ryhmätyötila, jossa voimme keskustella ja ideoida koko tiimin kesken. Lisäksi varasimme tilaa vierailijoille, jotka toivotamme tervetulleeksi esittelemään ideoitaan! Tuotekehitysaihioihin liittyvät materiaalit ja prototyypit ovat työtilassa yhtä keskeisessä asemassa kuin, ideointi, suunnittelu sekä tutkimustieto.
Kesän aikana muiden lomaillessa kesätiimissä on koettu useita koeponnistuksia suunnittelun, muotoilun, markkinoinnin, mallinnuksen ja testaamisen yhteydessä, kun pilottiprojektien tuotekehitysaihioita valmisteltiin prototyyppi asteelle. Yhteishenki on pysynyt hyvänä ja ongelmatilanteissa ei ole jääty paikoilleen ihmettelemään, vaan haasteisiin on pureuduttu koko tiimin voimin ja viety asiat eteenpäin poikkitieteellisellä voimallamme.
Hyvinvointiteknologiaan painottuvassa projektissamme mallinnus on jo pitkällä ja käyttötestit on saatu alulle. Enemmän lääketieteelliseen tekniikkaan liittyvissä projekteissa olemme heinäkuun aikana käyneet haastattelemassa pääkäyttäjiä sekä rakentaneet prototyyppejä ja testilaitetta, joka on jo osoittanut toimivuutensa.
Tiedon määrä on kasvanut ja tulosta on syntynyt. Monen moista hommaa ja touhua on kuitenkin vielä työn alla, kun intiaanikesä 2010 Medipolku Kesätiimissä jatkuu vielä elokuun ajan. |
9.4.2010
Edellisestä blogi-päivityksestä on kulunut jo jonkin verran aikaa. Tämä ei tarkoita sitä, ettei pilottiprojektirintamalla olisi tapahtunut mitään. Syynä hiljaisuuteen on ollut se, että on alkanut tapahtua. Kyseessä ei ole mikään pilottiprojektiryntäys, jonka jalkoihin projektiryhmä on jäänyt, vaan sanottakoon vaikkapa nousujohteinen toiminnan käynnistyminen. Tuotekehityksen alkupäähän sisältyy myös eriasteisia salassapitovelvoitteita, mikä luonnollisesti vaikuttaa toiminnan julkiseen raportointiin.
Projektin johtoryhmä on tähän mennessä hyväksynyt toteutukseen viisi pilottiaihio. Tämän lisäksi tarkempaa arviointia ja toteuttamispäätöstä odottaa suurin piirtein vastaava määrä uusia aihioita. Alkuperäisistä tavoitteista poiketen enemmistö ensimmäisistä pilottiprojektiaihioista oli yrityslähtöisiä tutkimus- ja tarvelähtöisten aihioiden sijaan. On ollut kuitenkin positiivista havaita, kuinka pilottiprojektiaihioita työstettäessä yhteistyötahot tuovat esiin myös uusia ideoita ja kehitysehdotuksia. Tästä se lähtee!
Tulevana kesänä Medipolku-projekti aikoo kokeilla monialaisen opiskelijaryhmän toimintaa ja koordinoitavuutta lääketieteellisen tekniikan teemaan perustuvien tuotekehitysaihioiden toteuttajana. Kesätiimin toteuttaman työkokonaisuudet ovat laajuudeltaan pilottiprojekteja suppeampia. Kantavana ajatuksena on myös koko ryhmän näkemysten huomiointi työaihioiden toteutuksessa. Näin toteutukseen saadaan mukaan tuoreita ja monialaisia ja näkemyksiä Open Innovation hengessä. Kesätiimin toimintaa ohjataan ammattilaisten toimesta.
Kesätiimi etsii parhaillaan aihioita toteutettavaksi. Sopivan työaihioin tarjoajalle ryhmän tekemä työ on ilmaista, koska kesätiimi-kokeilun tavoitteena on ensisijaisesti testata monialaisen ryhmän toimintaa ja koordinoitavuutta. Lisätietoja kesätiimistä löydät täältä.
Myös uuden pilottiprojektiaihiot ovat edelleen tervetulleita.
Aurinkoista kevättä! |
|
Kampanjointia ja ideoiden etsintää |
28.10.2009
Ensimmäinen pilottiprojektien aiheuttama haaste näyttää olevan sopivien aihioiden löytäminen. Tämä oli jossakin määrin odotettavissakin, mutta odotusten konkretisoituminen hieman turhauttaa.
Projektihenkilöstö on pyrkinyt haistelemaan sopivia pilottiprojektiaihioita koko kuluneen vuoden mm. erilaisten tapaamisten yhteydessä sekä sähköposti- ja Extranet- ja Internet-tiedotteiden avulla. Viimeisimpänä toimenpiteenä on ollut lievässä sissimarkkinointihengessä toteutettu Psst.. minulla on idea –kampanja. Toimenpiteistä huolimatta selkeitä pilottiprojektiaihioita ei ole vain tähän mennessä saatu.
Aihiopula ei tarkoita sitä, ettei ideoita ja yhteistyömahdollisuuksia ole esitetty mm. tapaamisten yhteydessä, vaan sitä ettei mitään konkreettiseen toimintaan johtavaa ole (vielä) saatu liikkeelle. Käytännössähän ideat eivät yleensä synny nappia painamalla ja uuden typpisen toiminnan käynnistyminen ottaa aikansa. Projektikello kuitenkin raksuttaa ja konkreettisiin töihin pitäisi päästä pelkän verkottumisen ja markkinoinnin sijaan.
Odottavassa tilassa on pakostakin joutunut pohtimaan erilaisia syitä nykytilanteelle. Onko siis kyse siitä, ettei projektin tarjoamaa mahdollisuutta hyödyntää korkeakoulu- yliopisto- ja yliopistollisen sairaalan resursseja osana tuotekehitysprosessia ole ehkä esitetty tai ymmärretty oikein? Vai onko paremminkin kyse vallitsevasta kulttuurista ja totutuista käytännöistä? Onko alueen lääketieteelliseen tekniikkaan liittyvä toiminta vielä liian nuorta? Onko eri tahojen resurssit vedetty tiukalle ja lama ahdistaa? Vai noudattaako Medipolku-projektikin toteumassaan orjallisesti perinteistä innovaatiosykliä nousuineen ja laskuineen ennen lopullista toteumaa?
Epäonnistuminen ja turhautuminen kuuluvat (valitettavasti) oleellisena osana innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan. Yleensä jokin asia ei tällöin toimi.Näin ollen toimintatapoja tulee siis muuttaa. Toimenpiteitä on kohdennettava uudelleen tai pyrittävä löytämään uusia ratkaisumalleja.
Optimismia kehiin ;)
P.S. Jos sinulla on "se" idea tai yhteistyöehdotus, älä odota enää vaan ota yhteyttä...
|
|
|
|
|
<< Alkuun < Edellinen 1 2 Seuraava > Loppuun >>
|
|
Sivu 1 / 2 |